ETUSIVUHISTORIAENTISÖINTIGALLERIAVUOKRAUSLINKIT
HistoriaChecker-tehdas (1922-1982) teki erityisesti suurien kaupunkien taksiautokäyttöön tarkoitettuja automalleja Michiganin Kalamazoossa. Tehtaan nimikin viittaa taksiautojen kyljen shakkiruudutus-kuvioon. Yhtiö käytti tunnettujen alihankkijoiden laadukkaita osia ja autot olivat rakenteeltaan yksinkertaisia. Valmistusmäärät olivat pieniä, esim. A2 mallia tehtiin n. 5000 kpl. Taksimalleja ei aluksi myyty lainkaan yhtiön ulkopuolelle. Loppuun ajetut autot romutettiin yhtiön toimesta kerralla. Tästä muodostaa poikkeuksen Suomeen tehtaan poistokentältä ostettu n. 500 auton erä. Myöhemmistä malleista tehtiin myös siviilikäyttöön tarkoitettuja malleja. Suomalaisille tutuin on mm. Taksikuski elokuvassa esiintynyt keltainen uudempi korimalli (lähtien 1956 esitellystä A8 mallista), jollaisena auto säilyi autotuotannon lopettamiseen asti 1982. Yhtiö jatkoi tuotantoa tehden autojen peltiosia alihankintana aina yrityssaneeraukseen joutumiseen asti 2009.
Checkereiden tulo Suomeen sai alkunsa Helsingin kaupunginjohtaja Erik von Frenckelin ja ministeri Onni Hiltusen huomattua maan taksikaluston huonokuntoisuuden Olympialaisten kynnyksellä. Asialle saatiin Ammattiautoliiton perustama Autoilijain Hankinta Oy, joka lähetti valtuuskunnan Yhdysvaltoihin Checkerin Taxi Companyn varikkokentälle valitsemaan Suomeen tuotavat ajoneuvot. Tarkoitus oli aluksi ostaa uudempia A4 malleja, mutta valuuttalisenssin pienuuden takia päädyttiin vanhempiin A2 malleihin. Valinta ei liene ollut oikea.
Seuraavassa ote vanhasta muistiosta 1950-luvulta:
Autoilijain Hankinta Oy ja yhtiön toimitusjohtaja, joka samalla oli AAL:n toiminnanjohtaja sekä hänen lähin apulaisensa valtuutettiin hoitamaan autojen osto Checker Taxi Companyltä tai keneltä muulta tahansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jostakin täysin selittämättömästä syystä nämä ostaja ihastuivat suurempaan automäärään autojen vuosimallin ja käyttöarvon kustannuksella ja ostivat 1946-1948 mallisia (ainoastaan 2 kpl. oli v. 1949 mallia) liikenteestä poistettuja autoja, sopivat niitten kuntoon laittamisesta ja Suomeen lähettämisestä. Enempi kauppa kuin kuljetuskysymyksiin perehtymättöminä he antoivat mm. laivauksessa suorittaa kaksi ylimääräistä lastausta ja purkausta, joissa tapahtuneet vahingot merivahinkojen lisäksi pilasivat hyvin suuren joukon autoja. Ennen kuin näistä tilaajien maksamilla rahoilla tuoduista autoista montakaan oli keritty luovuttaa, Checker-tilaajat kokoontuivat Helsingissä pohtimaan heille epäonnistuneen kaupan korjaamista ja valtuuttivat perustamansa Checker-toimikunnan asiaa kehittelemään sopivaan ratkaisuun.
Autojen kunto oli siis ostajille kova pettymys ja asian laaja käsittely lehdistössä ja aina eduskuntaa myöten aiheutti sen, että Checkereiden maine muodostui huonoksi. Sinänsä tilavat ja tekniikaltaan toimivat autot sopivat tänne hyvin, mutta kunnossapitoa vaikeutti myös se, ettei varaosien tuontiin annettu valuuttalisenssejä. Autoalan monitoimimies SPJ Keinänen jatkoi neuvotteluja Checker Taxi Companyn kanssa varaosien ja jopa uusien autojen tuomiseksi, mutta nämä ponnistelut eivät johtaneet merkittäviin tuloksiin. Alkuperäiseen kauppaan syytön Keinänen leimautui vain asiassa syntipukiksi. Kuitenkin tuodut autot ajettiin takseina tietysti loppuun eri puolilla Suomea ja ovat muodostuneet osaksi maamme ajoneuvohistoriaa.
Checkereiden tulo Suomeen sai alkunsa Helsingin kaupunginjohtaja Erik von Frenckelin ja ministeri Onni Hiltusen huomattua maan taksikaluston huonokuntoisuuden Olympialaisten kynnyksellä. Asialle saatiin Ammattiautoliiton perustama Autoilijain Hankinta Oy, joka lähetti valtuuskunnan Yhdysvaltoihin Checkerin Taxi Companyn varikkokentälle valitsemaan Suomeen tuotavat ajoneuvot. Tarkoitus oli aluksi ostaa uudempia A4 malleja, mutta valuuttalisenssin pienuuden takia päädyttiin vanhempiin A2 malleihin. Valinta ei liene ollut oikea.
Seuraavassa ote vanhasta muistiosta 1950-luvulta:
Autoilijain Hankinta Oy ja yhtiön toimitusjohtaja, joka samalla oli AAL:n toiminnanjohtaja sekä hänen lähin apulaisensa valtuutettiin hoitamaan autojen osto Checker Taxi Companyltä tai keneltä muulta tahansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jostakin täysin selittämättömästä syystä nämä ostaja ihastuivat suurempaan automäärään autojen vuosimallin ja käyttöarvon kustannuksella ja ostivat 1946-1948 mallisia (ainoastaan 2 kpl. oli v. 1949 mallia) liikenteestä poistettuja autoja, sopivat niitten kuntoon laittamisesta ja Suomeen lähettämisestä. Enempi kauppa kuin kuljetuskysymyksiin perehtymättöminä he antoivat mm. laivauksessa suorittaa kaksi ylimääräistä lastausta ja purkausta, joissa tapahtuneet vahingot merivahinkojen lisäksi pilasivat hyvin suuren joukon autoja. Ennen kuin näistä tilaajien maksamilla rahoilla tuoduista autoista montakaan oli keritty luovuttaa, Checker-tilaajat kokoontuivat Helsingissä pohtimaan heille epäonnistuneen kaupan korjaamista ja valtuuttivat perustamansa Checker-toimikunnan asiaa kehittelemään sopivaan ratkaisuun.
Autojen kunto oli siis ostajille kova pettymys ja asian laaja käsittely lehdistössä ja aina eduskuntaa myöten aiheutti sen, että Checkereiden maine muodostui huonoksi. Sinänsä tilavat ja tekniikaltaan toimivat autot sopivat tänne hyvin, mutta kunnossapitoa vaikeutti myös se, ettei varaosien tuontiin annettu valuuttalisenssejä. Autoalan monitoimimies SPJ Keinänen jatkoi neuvotteluja Checker Taxi Companyn kanssa varaosien ja jopa uusien autojen tuomiseksi, mutta nämä ponnistelut eivät johtaneet merkittäviin tuloksiin. Alkuperäiseen kauppaan syytön Keinänen leimautui vain asiassa syntipukiksi. Kuitenkin tuodut autot ajettiin takseina tietysti loppuun eri puolilla Suomea ja ovat muodostuneet osaksi maamme ajoneuvohistoriaa.